lauantai 11. tammikuuta 2014

Opetusmateriaalit ja itsearviointi

Opetusmateriaalit

Opetusmateriaalina tarvitaan suunnitteluun väripapereita, saksia ja liimaa sekä A3 ja A4 kokoisia papereita. Tarvitaan myös valmis mallityö, eli liina ja ripustusteline, joiden avulla voidaan havainnollistaa eri työvaiheita. Tekstiilityön puolella tarvitaan lähes oppilasmäärää vastaava määrä kehyskudontapuita, joko valmiina ostettuja tai itsetehtyjä. Liinan tekemiseen tarvitaan myös loimilankaa, jona esim. kalalanka on oikein hyvä. Kuteena voidaan käyttää paksua lankaa tai poppanakudetta, jota voidaan itsekin leikata kangaspaloista.
Teknisen työn puolella oppilaiden on valittava materiaaliksi joko puu- tai metallitanko sekä kivi- tai puujalusta. Lisäksi tarvitaan työstämiseen iskuporakone, saha ja hakku tai muu kiven lohkomiseen sopiva iskutyökalu. Mikäli jalusta tehdään puusta, tarvitaan maalia tai petsiä. Jos jalusta tehdään kivestä, olisi se hyvä lakata vesiohenteisella lakalla, kauniin kiven pinnan ja kiillon aikaansaamiseksi. Lopuksi tarvitaan vielä huonekaluhuopaa jalustan alapintaan tai muuta vastaavaa tekstiilimateriaalia, jotta lattiapinnat jalustaa käyettäessä eivat naarmuunnu.
Mikäli et ole itse koskaan kutonut, niin hyviä ohjeita eri työvaiheista löytyy käspaikka- nettisivuilta. Myös laittamalla internettiin hakusanaksi kehyskudonta löydät paljon erilaisia kuvia aiheesta. Kaikkia kuvia ei siis välttämättä tarvitse alkaa itse ottamaan projektin opetusmateriaalia varten. Kannattaa kokeilla ja valmistaa edes pieni pätkä kudottua liinaa, jotta pääset kunnolla perille tekniikasta. Samalla saat paremman käsityksen siitä, mikälaisia asioita kutoessa tulee vastaan.

Tein jaksosuunnitelmasta PowerPoint-esityksen, jonka avulla käydään läpi tuntien aiheet ja tavoitteet. Tykiltä voi myös jättää näkyviin kunkin tunnin ohjekuvan. Kuvasin lisäksi videon kudontatyön viimeistelystä eli solmeiluvaiheesta. Videossa on vaiheittain esitelty eri työvaiheet.

Ohjeistuksen eri työvaiheissa tulee olla selkeä ja havainnollinen, koska kyseessä on uusi tekniikka ja taito. Näytä itse aina eri työvaiheet tekemällä ne oppilaiden seuratessa. Ohjaa ja auta oppilaiden siirtyessä tekemään vastaavaa vaihetta. Kun oppilas on päässyt vähän matkaa itsenäisesti tekemään kudontaa, niin hän huomaa osaavansa, sillä kyseessä ei ole vaikea tai hankala tekniikka.



Itsearviointi opintojaksosta ja omasta toteutuksesta

Mielestäni suunnittelemani opintojakso on tehtävänannon mukainen ja riittävän laaja. Oppilaille on tekemistä joka tunniksi niin, että työ saadaan annetussa ajassa valmiiksi. Oppilaat oppivat uuden taidon ja tekniikan tekstiilityössä. Teknisen työn puolella tehtävä ripustinteline sopii hyvin tablettien yhteisnäyttelyyn ja esittelyyn. Lisäksi työn tekeminen tukee ryhmänsä yhteishengen kasvua, kun yhdessä tehdään koulun juhlaan koristelua.

Meidän koulullamme, johon jakson suunnittelin, on myös mahdollisuus luonnolliseen, omatahtiseen siirtymään tekstiilityöstä teknisen työn osuuteen, sillä kyseisten työtilojen välissä on vain yksi ovi. Tilat sijaitsevat samassa rakennuksessa, jolloin opettajien välinen yhteistyö on luontevaa ja helppoa.

Miksi valitsin omaan työhöni paperinarun, vaikka oppilaat tekevät langasta tai poppana-kuteesta? Tämän valinnan tein siksi, että mielestäni paperinarulla kudottaessa näkyy selvemmin kutomisen jälki ja kuteen vaihtamisen kohdat, kuin esim. poppanalla kudottaessa. Tällöin on helpompi näyttää oppilaille valmiista työstä, että missä kohtaa on kudetta vaihdettu. Poppanalla kudottaessa loimi ja kude nivoutuvat niin tiivisti yhteen, että valmiista työstä eri värien vaihtamisen kohdat on vaikeampi osoittaa ja näyttää. Paperinarua on myös hieman hankala kutoa, jos ei ole ennen kutomalla mitään tehnyt. Paperinarun kudonnassa tulee olla tarkkana reunoissa. Lisäksi paperinaru sopi mielestäni paremmin ryhmäni muihin tuotteisiin kuin poppanakude olisi sopinut. Päädyin kuitenkin tekemään myös yhden mallipoppanaliinan. Tällöin voin näyttää oppilaille millainen heidän liinastaan tulee. Paperinaru on myös ekologinen materiaali. Lisäksi työssäni käytetty vaaleamman vihreä naru on oikeastaan ostettu pakettinauhana, mutta sai nyt uuden elämän liinani kuteena.



LOIMEN LAITTAMINEN KEHYKSEEN
Tämä ohje löytyy:

(Ohje Tuula -kudontakehykselle)
1=TAKAPUU + SIIPIMUTTERI 2= SIVUPUU 3= ETUPUU 4= VIRIÖPUU
ALKUVALMISTELUT:
- Aseta kudontakehys eteesi pöydälle niin, että kehyksen etupuu on itseäsi lähimpänä
- Aseta viriöpuu kehyksen päälle keskivaiheille niin, että sen urat osoittavat pöytää vasten.
Kiinnitä viriöpuu kehyksen sivupuihin kumilenkkien (2 kpl) avulla

- Avaa takapuun siipimutterit ja käännä takapuun urat osoittamaan itsestäsi poispäin.
Kiristä siipimutterit.

- Peitä ylimääräiset takapuun urat maalarinteipillä
-> jätä vain ne urat avoimiksi, minkä levyinen työsi haluat olevan valmiina.
+ + + + +
LOIMEN KIERTÄMINEN KEHYKSEEN:
- Teippaa loimilangan alkupää etupuun alapuolelle loimen alkamiskohtaan
- Kierrä loimilanka MAHDOLLISIMMAN TASAKIREÄLLEkehyksen ympärille NIIN, ETTÄ JOKAISESSA TAKAPUUN URASSA ON 1 LANKA.
VINKKI: Kaveri voi auttaa pitämällä kudontakehystä pöydän reunalla
- Kun olet kiertänyt loimen yhden kerran kaikkiin takapuun uriin, palaa loimilangan kanssa samaa reittiä takaisin eli KIERRÄ LOIMILANKAA 2. KERROS EDELLISEN KERROKSEN PÄÄLLEmahdollisimman tasakireälle
LOIMI ON VALMIS, KUN JOKAISESSA TAKAPUUN URASSA ON 2 LOIMILANKAA
-> Katkaise kerältä tuleva loimilanka. Irroita loimilangan alkupää kehyksen etupuusta ja solmi loimilangan alku- ja loppupäät toisiinsa kehyksen alapuolella
- Irroita kehyksestä viriöpuuta paikallaan pitäneet kumilenkit
+ + + + +
LOIMEN KIRISTÄMINEN KUTOMISTA VARTEN:
- Käännä viriöpuu niin, että siinä olevat urat osoittavat kattoa kohti
- Nostele takapuulta tulevat loimilangat JÄRJESTYKSESSÄ viriöpuun uriin niin, että joka toinen lanka tulee matalaan ja joka toinen lanka korkeammalla olevaan uran. (ylös, alas, ylös, alas, jne..)
- KIRISTÄ LOIMI KAVERIN KANSSA: avaa takapuun siipimutterit ja pidä kehystä paikoillaan samalla kun kaveri vetää takapuuta tasaisesti kehyksestä poispäin. Kiristä siipimutterit.
+ + + + +
TASOITUSLANGAN PUJOTTELEMINEN LOIMEN ALKUUN:
- Pujota loimeen tasoituslanka (esim. paksuhkoa puuvillalankaa) kehyksen etupuun lähelle:
-> pujota lanka aina nousussa, eli korkeammalla, olevan loimilangan päältä ja laskussa, eli alempana olevan loimilangan alta
-> loimi tasoittuu alkupäässä samalle tasolle
-> teippaa tasoituslangan päät kehyksen sivupuihin maalarinteipillä

KUTOMINEN VOI ALKAA !

Didaktista pohdintaa

Didaktista pohdintaa

Valitsin luokka-asteeksi viidennen luokan. Tämän tein siksi, että oppilaiden taitotaso olisi sopiva tehtävään. Varsinkin jos jo ennen tätä opintojaksoa tehdään itse kehyskudonta puita, tulee oppilaan olla täsmällinen sahauksessa ja annetuissa mitoissa. Jakson aikana oppilaan tulee harjoiteltua kykyä asettua toisen asemaan ja auttaa muita. Tässä projektissa tulee useammassakin kohtaa vastaan toisten auttaminen ja yhdessä tekeminen → suunnitelmien tekeminen ja loimen luominen yhdessä. Oppilas kasvaa yhteistyö- ja parityötaidoissaan ja harjoittelee muiden auttamista.

Kudonnan tekniikka tulee tässä projektissa uutena työtapana tutuksi. Tieto- ja taitopuolelta ajatellen tavoitteena on tutustua kudontaan, oppia sen termejä ja opetella kutomaan kehyspuilla. Tavoitteena on saada oppilaat huomaamaan, että vaikka kysessä on uusi tekniikka ja taito, he voivat sen oppia ja hallita → taitavuuden tunne ja omiin kykyihin luottaminen.
Tässä projektissa tehtävän työn täysin vapaa ideointi ei ole järkevää, sillä tekotapa on oppilaille ennestään tuntematon. Vieraalla tekniikalla tehtävää työtä on vaikea suunnitella vapaasti, jos ei tiedä minkälaisia mahdollisuuksia työtapa antaa ja toisaalta rajaa. Siksi annetaan vain kahdesta eri materiaalista valita kudonnan osuus. Työn suunnittelu toteutetaan oppilailla siten, että heidän pitää ensin päättää pienryhmässään mitä juhlaa he ajattelevat – venetsialaiset, joulu, pääsiäinen vai vappu. Sen jälkeen he valitsevat eriväristen askartelu-paperien avulla oman ryhmänsä värimaailman eli sen minkälaisia värejä he käyttävät. Tämän jälkeen tutustutaan käytettävissä oleviin materiaaleihin eli lankoihin ja poppanakuteisiin (joita voi myös leikata kaapeissa olevista jämäkankaista). Niiden avulla kukin oppilas suunnittelee oman ryhmänsä värimaailman mukaisen oman tabletin suunnitelman. Kukin ryhmä siis päättää yhteisen värimaailman ja tekee sitä yhteisen värikartan, jonka värejä he työssään käyttävät. Kaikkien töiden ei silti tarvitse olla prikulleen samanlaisia, vaan oppilas voi itse päättää kuinka paljon hän esim. vihreää käyttää ja kuinka paljon punaista. Jokaisen pitää palauttaa oma tablettisuunnitelmansa, joka on A4 paperille liimatut langan tai poppanan pätkät liimattuina tablettiliinan pienoismalliksi. Lisäksi ryhmä palauttaa yhteisen A3 kokoisen värimaailmakartan, johon on liimattu väripapereista värejä, joita ryhmä käyttää. A3 paperi voidaan taittaa ja laittaa sen sisälle kunkin ryhmäläisen oma suunnitelma.

Tämän projektin ongelmakohtana voi olla kunkin oppilaitoksen kangas- tai kehyspuiden määrä. Kaikissa oppilaitoksissa ei välttämättä ole kangaspuita, eikä niitä suuren hintansa vuoksi ole järkevää hankkia. Valmiit kehyskudontapuut eivät kuitenkaan maksa paljon, eivätkä ne vie isoa tilaakaan. Kehyspuita voi myös itse valmistaa esim. teknisissä töissä. Yksinkertaisimmillaan kehyspuut voi tehdä tukevasta, vahvasta pahvista. Järkevintä on kuitenkin tehdä ne puusta, jolloin ne ovat kestävämmät. Tämä kehyskudontapuiden valmistaminen voisi olla ihan oma teknisen työn aihe ja tehtävä. Tällöin jokainen pääsisi testaamaan omatekemän kehyskudontapuun toimintaa myös käytännössä.

Eriyttäminen tässä projektityössä tulee siinä, että jokainen saa valmistaa juuri sen kokoisen tabletin tekstiilitöissä kuin taidot antavat myöden. Leveys kehyspuissa on kaikille sama, mutta kukin oppilas tekee juuri sen pituisen tabletin tai liinan kuin ehtii annetussa ajassa tehdä. Nopeimmat taas voivat koristella töitään, tehdä hapsujen solmeiluihin helmipujotuksia tai auttaa muita oppilastovereita töissään. Teknisissä töissä saadaan vähän tuntumaa kivityöskentelyyn ja harjoitellaan yhteistyötaitoja parin kanssa toimiessa.

Integrointia muihin oppiaineisiin voidaan tehdä esimerkiksi siten, että tehdään suunnitelma tabletista ryhmissä jo kuvataiteen tunneilla. Kuvataiteen tunnilla voidaan myös harjoitella askartelun keinoin helpotettua kudontaa pujottelemalla pahviseen ”kehyspuuhun” lankoja. Erilaisista kivilajeista ja kudonnan materiaaleista voidaan puhua myös biologiassa sopivissa kursseissa.


Jaksosuunnitelma

Jaksosuunnitelma:
5. luokka
Projektityö: pienryhmissä valmistettava tabletti/liina ja tilanjakaja

Motivointi: Kukin oppilas tekee oman pienen tabletin juhlaruokailua varten. Tabletti on ruokailussa lautasen ja muiden ruokailuvälineiden alla käytettävä kangas tai muovialusta. Ryhmän yhteen kokoamat tabletit käytetään jossain koulun juhlassa ikkuna-, seinä- tai tilanjakajakoristeluissa. Juhlien jälkeen oppilaat saavat omat tablettinsa omikseen ja voivat antaa sen esim. sukulaiselle lahjaksi.

Ensimmäinen kaksoistunti I x 2h
Tekstiilityön ja teknisen työn yhteinen projekti.
Työn alustus: tekstiilipuolella käytetään kudontaa (kehyspuu- ja/ tai kangaspuukudonta)
teknisellä puolella puu- ja kivityön tekniikoita (ripustustanko metallia tai puuta, alatuki kiveä tai puuta saatavuuden mukaan)
Materiaaleihin ja tekniikoihin lyhyt yhteinen tutustuminen esittelemällä valmista tuotosta.
Ryhmäytyminen: ryhmien koko n. 4 hlö. Suunnittelu: mikä juhla, mitkä värit, toteutustapa ja materiaalit. Lopullisen kudontatyön päättely → solmeilut loppuun.
Tunnin tavoitteet: ryhmän yhteinen päätös juhlasta: venetsialaiset, joulu, pääsiäinen vai vappu. Ryhmän tekemä suunnitelma tabletista: värimaailma, mitkä materiaalit: lanka vai poppanakude. Konkreettinen suunnitelma, jossa on eri langoin tai poppanakutein osoitettu minkä verran mitäkin väriä ja kudetta kudotaan.
Suunnittelutyössä ohjaa ryhmät ensin päättämään värimaailmansa. Sitten neuvo tutustumaan vaihtoehtoina oleviin materiaaleihin ja päättämään niiden värien mukaan, mitä niistä käytetään. Näin saadaan aikaan konkreettinen suunnitelma työstä.

Toinen kaksoistunti II x 2h
Puolet aloittavat kudonnan ja heidät tutustutetaan kudonnan termeihin. Toinen puoli aloittaa teknisen työn puolen ja he tekevät ripustukset. Tässä ryhmät jaetaan puoliksi niin että kaksi kutoo ja kaksi tekee ripustusta. Ripustimia tulee siis yksi teline per kaksi oppilasta. Kudonnan työ on kooltaan n. 30 cm x 40- 50 cm. Kudontaan lasken menevän suuremman osan ajasta eli jaksosta 3 x 2h. Ripustustelineen tekemiseen menee 2 x 2 h. Viimeisellä kerralla ryhmät esittelevät työnsä, työt kootaan ripustuksiin ja viedään esille.
Kudontaan tarvittava loimi luodaan 30 cm levyisenä kehyspuihin parityönä, oppilaiden toimiessa toinen toisilleen apuna. Opettaja näyttää mallin loimen laittamisesta kehyspuiden ohjeen mukaan. Tässä pitää muistaa laittaa reunoihin kaksi loimilankaa vahvistukseksi kumpaankin reunaan.
Loimeen pujotellaan tasauslanka. Tämän jälkeen kudo muutama sentti 3 – 5 cm ”jätekuteella” alkuun. Näin varsinaisesta työstä ei purkaannu mitään, kun valmis työ irroitetaan kudinpuista. Lisäksi työnjäljestä tulee tasaisempi. Sukkulaan kääritään valittua kudetta ja sitten vaan kutomaan suunnitelman mukaan. Viriön vaihtamisen opettaminen tulee samalla, kun opettaja näyttää miten kudonta sujuu.
Tunnin tavoitteet: viriöpuu, loimi, kude ja sukkula -käsitteiden oppiminen. Loimen laittaminen kudepuihin oppilasparin kanssa → toisen apuna toiminen. Kudonnan aloittaminen.

Käspaikka -nettisivuilla on hyviä havaintokuvia eri vaiheista, vaikka itse vielä näytätkin miten tehdään. Kuvia voi jättää tykin kautta näkyviin muistin virkistykseksi tunnin ajaksi. Jätä luokkaan esille kehyspuiden omat ohjeet kunkin kehyspuun viereen, jotta niistä saa apuja myös. Oppilaita ohjataan vaihe vaiheelta eteenpäin, kunnes työ alkaa pikkuhiljaa sujua.

Kolmas kaksoistunti III x 2h
Kudontatyön jatkaminen kutomalla palttinaa. Valmiin kankaan siirtäminen tarvittaessa kudinpuissa alaspäin – tässä opettaja auttaa aluksi. Raitojen tekeminen väriä vaihtamalla. Miten kude päätellään ja uusi aloitetaan. Muista jättää kude kaarelle pujottaessasi, jottei työ ala kuroutua reunoistaan! Yritä laittaa aina samalla tavalla kaarelle → työjälki on tasaisempaa .
Tunnin tavoitteet: kutomisen jatkaminen tasaisena. Viimeksi opitun uuden taidon ja tekniikan vahvistaminen. Värien vaihtaminen. Työn tekeminen suunnitelman mukaan. Kuteen aloittamisen ja lopettamisen opettelu.

Neljäs kaksoistunti IV x 2h
Kudonnan jatkaminen. Suunnitelman loppuun pääseminen. Loppuun ommellaan taas ”jätekuteella” 3 – 5 cm. Työn irroittaminen kehyspuista. Opettaja näyttää ja neuvoo. Työn viimeistely solmeilemalla loimilangat joko solmuin tai letittämällä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan eteneminen → eli minkälaiset solmut/letitys laitetaan, jotta työ voidaan laittaa ripustimeensa.
Mikäli joku on toisia nopeampi, voi hän tehdä valmiiseen työhönsä erilaisia koristeluja. Esim. langalla kirjailtu kuvio työn pintaan.
Tavoitteet: työn loppuun saaminen.

Viides kaksoistunti v x 2h
Kudonnan jatkaminen ja valmiiksi saaminen. Uusien kutojien neuvominen ja auttaminen työn alkuun. Kun ensimmäiset ryhmät tulevat teknisistä töistä saatuaan ripustintelineensä valmiiksi, voivat nopeimmat kutojat toimia opettajan apuna apuopettajina näille, kun he opettelevat uutta tekniikkaa. Uusille ryhmäläisille loimen laittaminen kehyspuihin → tehdään pareittain opettajan ohjeistaessa.
Tavoitteet: Vanhoilla: työn päättely ja viimeistely. Uusien ryhmäläisten töiden alkuun saaminen. Kudonnan perusteiden läpikäyminen. Oppilaat auttavat toinen toisiaan → apuna toimimisen opettelu.

Kuudes kaksoistunti VI x 2h
Puolet ryhmästä jatkaa kudontaansa, he jotka olivat ensin teknisissä töissä. Toinen puoli ryhmästä siirtyy teknisiin töihin. Teknisissä töissä pareittain tapahtuva ripustimen eli telineen suunnittelu. Tehdään suunnitelma n. 120 cm korkealle telineelle. Opettajalla esimerkkikappale telineestä, jonka avulla eri työvaiheet käydään yhdessä läpi. Pareittain päätetään että:
  • käytetäänkö kivi- vai puujalustaa
  • tehdäänkö tanko-osa metallista vai puusta
  • viimeistely: tarvitaanko maalausta tai hiomista
Telineen tekemisen aloittaminen.
Tavoitteet: pareittain työskentely. Yhteisen suunnitelman aikaansaaminen.

Seitsemäs kaksoistunti VII x 2h
Telineen tekeminen valmiiksi. Tangon kiinnitys. Reikien poraus. Mahdolliset telineen viimeistelytyöt → maalaus tai hiominen. Opettaja ohjaa ja neuvoo näyttämällä ensin työvaiheet ja sitten oppilaiden ryhtyessä töihin aina tarvittaessa.
Tavoitteet: suunnitelman mukaan eteneminen. Työn valmiiksi saaminen.

Kahdeksas kaksoitunti VIII x 2h
Ensimmäisellä tunnilla ryhmät kokoavat työnsä telineisiin. Opettajalla on pajunoksia tablettien yhteenliittämistä ja ripustimeen laittamista varten. (Näytä video tietokonetykillä kokoamisesta.) Opettaja auttaa tarvittaessa ripustuksissa ja pohtii yhdessä ryhmien kanssa miten tavoitteisiin päästiin. Toisella tunnilla esitellään lyhyesti työt ja pohditaan lopuksi yhdessä mikä oli vaikeaa, missä oli ongelmia ja mitä opittiin.

Tavoitteet: oman ryhmän yhteisen työn valmiiksi saaminen. Toisten töihin tutustuminen. Projektin onnistumisen arviointi. Yhteinen pohdinta koko projektista ja mitä siinä opittiin. Oppilaan tekemä oman työn arvioimisen opettelu.

maanantai 6. tammikuuta 2014

KSP1 kurssityö Tuotesuunnittelu

Tuotesuunnittelu

Lähdimme ryhmämme kanssa ideoinnissa liikkeelle valokuvasta, joka oli otettu Kylmäpihlajan majakkasaaren syysruskan varvuista. Päätimme, että se on oleva yhteinen värimaailmamme. Kuvassa on pelkästään murrettuja värejä. Siinä on useampia punaisen sävyjä, ruskeanoranssia, vihreää ja pikku ripaus keltaista. Ryhmän muut jäsenet Tiina ja Sari ajattelivat tehdä jotain valaistukseen liittyvää. Minä halusin lähteä liikkeelle enemmän tarjoilupuolta ajatellen ja suunnittelin tekeväni jotain kattaukseen liittyvää.

Arkielämässä ideointi pyöri välillä aktiivisesti päässäni ja välillä jossain ajatusten taustalla. Lopulta syyslomalla oli aikaa enemmän ideoida ja päätin tehdä kangaspuilla kutoen paperinaruliinan. Paperinaruliina voisi olla kattauksessa pöydällä keskiosan liinana. Liina toistaisi jonkin verran samoja värejä kuin muiden lyhdyt tms. valaistuselementit. Lisäksi ajattelin tehdä liinaan niin pitkät hapsut molempiin päihin, että sitä voisi käyttää myös tilanjakajana. Miksi juhlissa tarvittaisiin tilanjakajaa? Meillä on kotona aina jokin nurkka, joka ei ole oikein vieraille esittelykunnossa. Siitä pitävät huolen lapseni ja meneillään oleva remontti. Tilanjakajan taakse saa nopeasti ja kauniisti piiloitettua silmiltä tällaisen epäsiistin paikan. Ja ta-daa, juhlat voivat alkaa.

Marraskuun lähiopetuspäivien aikana ehdimme hieman suunnitella ideoitamme eteenpäin. Päätimme kaikki käyttää töissämme myös pajunoksia. Paju kun on helposti saatavilla olevaa materiaalia. Niinpä päätin käyttää sekä liinan ripustuksessa että sen kuteena joitain pajunoksia. Värimaailmaksi valitsin hieman punaisemman skaalan kuin ryhmäni muut jäsenet. Tämän tein siksi, että ajattelin työni olevan juhlissa esimerkiksi Tiinan työn yläpuolella ikäänkuin liekkien valona tai heijastumana. Liinani on kuin lämmin tuulahdus liekkien leikistä valaistuselementtien lähistöllä.

Marraskuun lopulla pääsin sitten lopulta itse toteusvaiheeseen. Kultaan vivahtava kellertävä loimi sopisi todella hyvin murrettuihin ruskan sävyihin. Kuteeseen olin valinnut eri väristen paperinarujen lisäksi myös paksua lankaa. Pajunoksia päätin käyttää muun kuteen lisänä kolmessa kohdassa. Alustavan suunnitelmani mukaan liinasta tulisi noin 125 cm pitkä. Koska niin pitkä liina aiheuttaisi jo lieviä hankaluuksia ripustuksen onnistumisen kanssa, päätin hieman lyhentää suunnitelmaani. Lopullisen suunnitelman mukaan liinasta tulisi vähän yli 100 cm pitkä.

Varsinainen liinan kutominen sujuikin sitten paremmin kuin osasin kuvitella. Olen vain kerran aiemmin kutonut paperinarua ja kuvittelin noin pitkän liinan kutomisen olevan aika haaste ja aikaa vievää puuhaa. Liina kuitenkin valmistui nopeammin kuin osasin kuvitella etukäteen. Kudoin liinan valmiiksi kaikkiaan kahdeksassa tunnissa.

Teknisen työn osuutena työssäni on liinan ripustus, mikäli sitä halutaan käyttää tilanjakana tai esim. ulkona ulkoteltan seinän elävöittäjänä. Pihaltamme löytyy erilaisia kiviä. Lisäksi kiviä on piha-alueellemme tuonut mieheni, joka on kuljettanut meille työmaallaan irti poraamiaan kivilaattoja, jotka muuten olisi heittetty pois. Tällaisista graniitin paloista valitsin mieleiseni ja lohkoin siitä hakulla sopivan kokoisen palasen. Sitten porasin kiveen iskuporakoneella 12 mm halkaisijaltaan olevan reijän. Kiinnitin poraan maalariteipin n. 35 mm kohdalle, jotta tiesin miten syvän reijän haluan.

Teline ja paperinaruliina edestä ja takaa.










Tehtyyn reikään kiinnitetään vanha verhotanko, joka sopivasti on pronssin värinen. Tangon alapäähään kiinnitetään ruuvitanko, jolla tangon kiinnitys kiveen käy helposti. Ruuvitangon kiinnitin kiveen 5 min SuperEpoksi-liimalla, koittaen katsoa sen olevan suorassa. Tangon yläpäähän tehtiin reikä, josta pujotetaan pajunoksa, johon paperinaruliina on pujotettu. Kivi pitää tangon paikoillaan tukevasti. Kiven käsittelin vesioheteisella Kiva huonekalulakalla. Näin kiven pinnan kuviot tulevat paremmin esiin. Kiven pohjaan laitoin huonekaluhuopaa, jotta se ei naarmuta lattiaa sisätiloissa käytettäessä.