Jaksosuunnitelma ensimmäiselle luokalle

Äitienpäivälahja

Opeteltavat uudet asiat: ryijynukan ja -solmun tekeminen (tekstiilityö),

Ryijyn kannatin puut, niihin reikien poraaminen ja seinälle kiinnittäminen (tekninen työ)

pikku-seinävaatteen kiinnitys pidikkeeseen eli kannatinpuuhun

Kokemuksellisuuden piiriin pääsemme oppilaiden kanssa, kun opettaja tuo luokkaan erilaisia kukkasia. Talviaikaan pitää tyytyä ostokukkasiin. Luokkaan voi tuoda muutaman ruusun, tulppaanin ja neilikan. Kukkakaupasta voi kysyä myös ns. poistokukkasia, jolloin niitä voidaan myös hypistellä ja tutkia lähempää. Ensin oppilaat piirtävät jonkin kukista ihan ”kylmiltään”. Sitten oppilaat saavat tulla tutkimaan kukkasia. Tämä kukkasten tutkiminen ja piirtäminen voidaan tehdä kuvataiteen tunnilla. Lähemmän tarkastelun jälkeen voidaan keskustella kukkasista ja siitä miltä ne tuntuivat ja tuoksuivat. Piirretään jokin kukkasista uudelleen. Katsellaan töitä ja uskoisin, että huomataan miten lähemmän tarkastelun jälkeen piirretty kukkanen on tarkempi kuvaus kukasta.

Vasta toisella tunnilla kerrotaan oppilaille, että tarkastelimme kukkia niin tarkkaan, koska on tarkoitus valmistaa pieni kukkaryijy eli seinävaate äidille. Luemme yhdessä runon kukkasista. Aloitamme työn tekemisen katselemalla netistä tykin avulla erilaisia kukkasia. Katselemme kuvataiteen tunnilla piirrettyjä kukkien kuvia. Keskustelemme sitten yhdessä siitä, että tietävätkö lapset millaisista kukkasista äiti pitää. Oppilaille annetaan kotitehtäväksi kysyä äidin lempiväriä ja lempikukkaa, pyydetään kertomaan kaksi. Tämä keskusteluosio kukkasista voidaan pitää jonkin ympäristötiedon tunnin lopuksi, jolloin siihen sopiva kotitehtäväkin on luonnollinen osa tuntia. Omassa lukujärjestyksessäni ympäristötietoa on maanantaina ja käsitöitä tiistaina. Tällöin kotitehtävä ja kukkakeskustelu seuraavat sopivasti toisiaan peräkkäisinä päivinä.

Ryijyn ulkonäön suunnittelua tehdään kuvataiteen tunnilla. Oppilaiden kotikyselyjen mukaan kukin saa valita kukan, jonka haluaa tehdä. Opettaja näyttää millainen säkki/juuttikangas on. Varastosta löytyy erivärisiä huopatikkuja ja huopakankaita. Oppilas voi alkaa suunnitella paperille ensin kuvan kukasta, jonka tekee. Eri värejä voi sitten sovitella kuvaan huopatilkkujen avulla. Suunnitelmat tehdään huolellisesti. Piirretään A4-paperiin kukka ja äiti-hahmo sekä ryijynukkanurmikon paikka alas. Suunnitelmaan tehdään ison kukan viereen myös äitihahmo. Äiti-hahmolle tehdään hiukset langasta ja vaatteet sekä kasvot ja raajat huopakankaasta.

Kokemusperäinen oppiminen on alunperin John Deweyn kasvatusfilosofia, jonka mukaan oppiminen tapahtuu tekemällä. Learning by doing painottaa käytäntöä merkityksen perustana. (Dewey 1957, 6-7) Tällöin hyödynnetään oppijan luonnollista oppimiskykyä käytännön ympäristössä. Tämä tarkoittaa, että oppija voi kokeilla asioita ja on luvallista myös epäonnistua. Tähän sisältyy myös ajatus, että tieto ja taito tulee kokemuksen kautta. Uudet taidot opitaan siis kokemusperäisesti tekemisen kautta. Aluksi opitaan mallista, esimerkiksi opettajan mallin mukaan tekemällä. Oppiminen tapahtuu tekemisen seurauksena sovellettaessa opittua käytäntöön, vaikka korjaamalla vahingossa tehty virhe. Tekoja ja opittua toistamalla taidot kehittyvät ja kokemus karttuu.

Käsityötunnit:

Ensimmäisellä käsityön kaksoistunnilla katsotaan vielä suunnitelmat läpi. Opettajalla on malli pienestä ryijystä. Harjoitellaan tekemään ryijysolmua. Katsotaan Käspaikka-sivustolta mallia erilaisista ryijyistä. Suunnitelma voidaan kiinnittää pulpetin kanteen. Tällöin oppilas voi seurata sitä, missä kohtaa hän on ja paljonko on tekemättä. Suunnitelman ääriviivat kannattaa myös piirtää juuttikankaaseen, jolloin oppilaan on helpompi tehdä työtään.

Ensimmäisellä kaksoistunnilla viimeistellään ryijyn juuttikankaan reunat. Yläreunaan tehdään valitun oksan mentävä kuja, josta oksa sitten lopulta voidaan pujottaa kiinnitystä varten. Ryijyn sivureunat taitetaan ja ommellaan käsin siisteiksi. Valmistetaan myös solmeilemalla tai letittämällä kaunis kiinnitysnaru oksan päätyihin. Mikäli oksa päätetään lakata, niin kannattaa tämä solmeilu tehdä silloin, kun odotetaan lakan kuivumista. Opettajalla kannattaa olla sekä lakatun että lakkaamattoman oksan malli, jolloin oppilas voi itse päättää lakkaamisesta.

                                           Ruusu juuttikankaalla.

Ensimmäisen kaksoistunnin toisen tunnin aluksi mennään ensin ulos lähiluontoon. Mikäli koulun alueelta ei löydy, niin läheisestä luonnosta etsitään (maanomistajan luvalla) yksi kaunis puun oksa jokaiselle oppilaalle, johon ryijy kiinnitetään yläreunastaan. Oksa pitää etsiä jo tällöin, jotta se ehtii kuivua sopivasti sisätiloissa ennenkuin sitä tarvitaan. Mikäli oksien etsiminen ei onnistu, niin voi toki käyttää valmistakin rimaa.

Toisella tunnilla aletaan riman etsinnän jälkeen ommella kukkaa paikoilleen, mikäli juuttikankaan reunat on jo huoliteltu. Oppilaan valitseman kukan mukaan piirretään huopaan kukkamallilla kuva ja leikataan se. Kukkaan voi valita äidiltä kysytyn lempivärin, mikäli se luonnollisesti siihen käy. Aloitetaan kukan ompelu kankaaseen käsin. Nopeimmat ehtivät saada kukan ommelluksi.

Toisen kerran kaksoistunneilla harjoitellaan tekemään ryijysolmua. Katsotaan Käspaikka-sivustolta mallia ja opettajan tekemästä videosta. Eri värejä voi sitten sovitella kuvaan lankojen avulla.

Ryijysolmeiluihin menee aikaa ainakin yksi kaksoistunti, riippuen hieman oppilaan työtahdista. Ajattelin ryijysolmilun lisäksi koristella ryijyä myös muulla tekniikalla mm. lankapujottelulla ja ompelemalla huopakuvioita. Näitä tehdään oppilaan suunnitelman ja henkilökohtaisen työtahdin mukaan.

                                           Ryijysolmujen tekemistä.

Kolmannella kaksoistunnilla tehdään näitä äitihahmo- ja muita koristeluja. Kukan varsi kannattaa kiinnittää kankaaseen vasta, kun kukka ja ruohikko on valmis. Tällöin saa varmasti sopivan kokoisen varren. Aloitetaan äitihahmon tekeminen. Äiti-hahmo voidaan ommella kankaaseen, mikäli oppilas on ripeä tekmään. Jos jollakulla menee esim. ryijysolmeiluun aikaa muita enemmän, niin hän voi liimata äitihahmon kankaaseen. Tämä siksi, että kaikki olisivat suurin piirtein yhtäaikaa valmiita.

Kolmannen kaksoistunnin toisella tunnilla viimeistellään seinävaatteet. Nopeammat oppilaat voivat auttaa hitaampia tai heille voi antaa jonkin pienen välityön. Nopeammat voivat esimerkiksi tehdä kukan varteen useampia lehtiä kuin hitaammat ja lisätä taivaalle, kukan ja äidin yläpuolelle, perhosia. Mallityössä äidin hame on tehty virkkaamalla. Nopeimmat voivat tehdä sen virkaten, mutta muut huopakankaasta. Tarkastellaan lopuksi yhdessä hienoja valmiita töitä. Keskustellaan siitä, että miten erilaisia töitä voikaan tulla samasta aiheesta.

Teknisen työn osuus

Kun valittu kiinnityspuu on sopivasti sisällä kuivunut, se voidaan hioa hiekkapaperilla vaaleaksi ja sileäksi. Oksa sahataan sopivaan mittaan ja hiotaan oksan päät. Oksa voidaan myös lakata kiiltävällä puulakalla. Mikäli oksa lakataan, se kannattaa tehdä niin, että lakka ehtii kuivua ennen seuraavaa vaihetta. Solmeilu kannattaa tehdä siis tässä kohtaa, oksan lakkaamisen jälkeen.

Oksan kuivuttua, sen päihin porataan reijät, joista solmeiltu naru voidaan pujottaa. Poran terän vahvuus voidaan valita solmeillun narun mukaan. Pujotetaan seinävaate oksaan. Pujotetaan solmeiltu naru reijistä läpi. Sen jälkeen naruun, oksan alapuolelle, tehdään riittävän isot solmut, jotta se ei luiskahda pois paikoiltaan. Sitten ryijytyö onkin valmis.

Lopulta paketoidaan työ ja annetaan se äitienpäivälahjaksi. Kuvataiteen tunnilla tehdään vielä lisäksi äidille kortti.

                                                    Valmis työ.

Teknisen työn osuus on nyt aika pieni, mutta ensimmäisellä luokalla onkin hyvä lähteä pienin askelin siinäkin liikkeelle.