perjantai 24. lokakuuta 2014

Minä pukeutujana


Mielestäni olen pukeutumisessani käytännöllinen. Pukeudun ilahduttaakseni itseäni ja 

pysyäkseni lämpimänä. Töissä käytän paljon farkkuja ja erilaisia t-paitoja, pitkähihaisia 

paitoja sekä paitapuseroita. Toisinaan laitan päälleni puolihameen. Tällöin valintani on 

liehuvahelmainen farkkuhame tai alaspäin levenevä, klassinen, musta pitkä puolihame. Tuo 

musta hame on eräs lempivaatteistani, jonka olen saanut tuttavalta vähän käytettynä. 

Erityisesti pidän Desiqualin vaatteista, mutta minulla on myös Guess`n, Espritin, Vilan ja 

VeroModan vaatteita.


                                          Lempifarkut ja -paita.

Jos oikein tarkkaan koitan miettiä, niin pukeutumisessani on vaikutteita 50-luvun tyylistä. 


Pienellä vähän uudemman tyylin vivahteella. Joinain päivinä vähemmän, toisina enemmän.

Lempiasusteeni on magentan punainen ryppykankainen tuubihuivi. Lempivärejäni ovat


vaaleanpunainen, pinkki, magentan punainen ja sinisen sävyt. Vihreä on väri, jota 


kaapistani ei löydy ollenkaan. Vaikka silmäni ovat osittain vihreät, niin vierastan vihreää 

väriä vaatteissani. Joskus nuorempana minulla oli vaalean mintun vihreä collegepaita, 

mutta muita vihreitä vaatteita en edes muista omistaneeni. Muiden päällä vihreä on ihan 

ok, minulla ei.


                          Kuvassa eräs lempipaitapuseroni ja nilkkapituinen lempi-puolihame.

Vaatteita joita en pukisi päälleni ovat ns.hiphoppari-tyyliset ylisuuret ja roikkuvat vaatteet.


Myös lantiofarkut ovat mielestäni epämukavat. Olen sellaisia joskus kaupassa sovittanut, mutta


todennut ne minulle sopimattomiksi. Tämä johtuu myös siitä, että vartalomallilleni ei sovi


lantion leveimmälle kohdalle päättyvät vaatteet. Lantioni on leveähkö ja siksi yläosan vaatteen


tulee joko ylettyä lantion yli tai loppua jo ennen lantiota. Miellän lantiofarkut myös esteettisesti


ruman näköisiksi ja mielestäni lantiofarkkujen käyttäjän ulkoilme on aivan liian huoleton tai


rento makuuni. Enkä kestä ajatusta, että ns. työmiehen vakoni vilkkuisi tahattomasti esim.


kumartuessani tai kyykistäessäni. Se olisi mielestäni kerrassaan kuvottavaa.


En myöskään käytä julkisesti pieniä toppeja tai nirunaruolkaimellisia yläosia. Tässä kohtaa olen


konservatiivi. Mielestäni liian paljastavat vaatteet eivät kuulu julkisen pukeutumiseen. Lyhyen


hameen saatan joskus laittaa, mutta senkin nykyään harvemmin kuin nuorempana. Toisaalta


jakkupukua pidän äärimmäisen harvoin. Suorat pitkät housut kuuluvat pukeutumiseeni nekin todella


harvoin. Kaapistani ei löydy samaa sarjaa olevaa jakkua ja suoria housuja. Saman valmistajan 


pariksi tarkoittama jakku ja lyhyt hame kyllä löytyy.



                                                      Pinkki tyllihelmamekkoni.

Juhliin laitan yleensä hameen tai mekon. Minulla on kaksi 50-luvun tyylistä mekkoa, joissa on


molemmissa alaspäin levenevä helma ja tyllihelma. Näitä hameita en käytä aivan joka juhlassa,


vaan varsinkin meidän kylän suulitansseissa, joissa olen yleensä juontajana. Toinen tilaisuus,


mihin saattaisin noista mekoista jommankumman laittaa, on taidenäyttelyn avajaiset.



Hieman arkisempi 50-luvun tyylinen vaatekokonaisuus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti