Orre-Aava Tuula

Kuusivahdin tekeminen

Ennen työn aloittamista tarkistin, että pakkauksestani löytyivät kaikki kokoamiseen tarvit-tavat osat. Kaikki laitteen komponenttien paikat ja napaisuudet olivat hyvin ja selkeästi merkitty ohjekuvaan. Ensin selvitin ohjeen perusteella ja värikoodien mukaan mikä vastuk-sista oli mikin. Elektroniikka-sarjan ohjeet olivat selvät ja havainnolliset.

Päätin tehdä osien kiinnijuottamisen vasemmalta oikealle järjestyksessä, osien sijoittelukuvan mukaan. Ensin pujotin paristonepparin johdot vedonpoistoreikien läpi. Tässä piti olla tarkkana, että punainen eli plus-johto tulee piirilevyn reunaa lähempänä oleviin reikiin, jotta napaisuus menee oikein. Sitten pujotin kuoritut johdon päät omiin juotospisteisiinä. Sitten juotin johdon johdinsäikeen päät omiin juotospisteisiinsä kiinni. Kiristin johdon vasta johtimien juottamisen jälkeen.

Seuraavaksi laitoin vastukset R2 ja R3 omille paikoilleen. Ennen vastusten kiinnijuottamista varmistin vielä vastusten värikoodit.

Sitten laitoin vastukset R1 ja R4 paikoilleen sekä transistorit. Transistorit piti muistaa jättää jonkin verran irti piirilevystä, jotta ne eivät kuumene ja rikkoudu. Sitten juotin ne piirilevyyn kiinni. Lopuksi juotin LED-valon paikoilleen. Transistoreissa ja Led-valossa piti olla tarkkana jalkojen pujottamisjärjestyksen kanssa.

Seuraavana katkaisin vihreästä johdosta n. 20 cm pätkän ripustuslenkiksi. Sitten kuorin vihreän ja keltavihreän johdon päät n. 5 mm etäisyydeltä. Vihreän johdon 20cm pätkä kiinnitettiin hauenleukaan juottamalla. Hauenleuan eriste piti siirtää sivuun juottamisen ajaksi. Vihreän johdon kiinnittäminen hauenleukaan tuntui aluksi hankalalta. Sitten huomasin, että hauenleuassa oli jokin lakka pinnassa. Lakka piti juottimella ensin kuumentaa, sulattaa pois. Hauenleuka vaati lämpöä enemmän kuin ns. normaali juotos.

Tästä lakasta olisi voinut olla maininta ohjeissa, sillä aluksi ihmettelin, että mitä teen väärin, kun johto ei oikein kiinnity. Tämä mainita olisi hyvä siksikin, että eikö ole mahdollisuus kylmäliitokselle, mikäli lakka ei ole kunnolla hauenleusta pois ja vihreän johdon saisi jäämään kiinni. Lakan sulatuksen jälkeen juotin hieman tinaa hauenleukaan liitoskohtaan ja vasta sitten juotin johdinlnagan kiinni. Ajattelin näin ehkäistä kylmäliitoksen syntymisen. Lopuksi vielä taivutin hauenleuan ”koirankorvat” johdinlankaa tukemaan.

Vihreää johdinjohtoa piirilevyyn kiinnitettäessä, juotin ensin pienellä tinatipalla kuoritut johdinsäikeet yhteen, jotta ne oli helpompi pujottaa reikäänsä.

Keltavihreän johdon molempiin päihin piti juottaa ohut tinakerros. Keltavihreän johdon toinen pää juotettiin kiinni vihreään anturijohtoon. Tämä on kuusivahdin veteen menevä osuus. Kyseinen liitos oli mielestäni hieman hankala tehdä. Vaikka keltavihreä johto oli kiinni telineessä, käteni tärisi sen verran, että vihreä johto irtosi liitoksestaan ensimmäisellä kerralla, kun siirsin juottimen pois juotoskohdasta. Johtoja yhdessä pitävä käsi piti pitää todella vakaana ja tiukasti paikallaan, kun juottimen irroitti. Kun juotos oli viilentenyt, pujotin kutisteletkun palan juotoskohdan päälle. Jotta kutisteletkun pala olisi oikeassa kohdassa kuumapuhalluksen aikana, piirsin keltavihreään johtoon tussilla merkin.

Laitettuani 9V pariston paikoilleen, pääsin kokeilemaan kuusivaloa. Ledi syttyi. Koskettuani anturijohdon päätä ja toisella kädellä hauenleuan päätä ledi sammui. Laite siis toimii. Jee, olin onnistunut!

Parhaiten työ sopisi mielestäni 4. - 5. -luokkalaiselle mikäli työ tehdään parityönä. Yksilötyönä työ sopisi kuudesluokkalaisellekin edellyttäen, että hän on jo ennen tehnyt jotain pientä elektroniikassa. Nimittäin transistoreissa, värikoodeissa ja led-valossa tulee olla aika tarkkana.

Ongelmakohta oli hauenleuka ja johdon kiinnittäminen siihen. Tosin keksin siihen ratkaisun, kun huomasin, että hauenleuassa oli jokin lakka pinnassa. Sitten vain sulatin sen ensin kolvilla pois. Myös johdon kiinnittäminen siihen tarvitsi enemmän lämpöä, eli pidemmän lämmitysajan kuin muut kiinnitykset. Tässä kohdassa on mahdollisuus kylmäliitokselle, joten siinä pitää olla senkin vuoksi tarkkana.

                                                    Kuusivahti toimii.

Koululaiset saattaisivat pitää siitä, että pääsisisvät itse suunnittelemaan pikkutalon kuusivahdin koteloksi. Sen voisi toteuttaa ohutlevystä ja suunnitella maalukset ym. oman mielen mukaan. Tällöin työhön tulisi integroitua kuvataidetta. Tämän elektroniikkatyön voisi toteuttaa 5.- 6. -luokalla samaan aikaan, kun fysiikassa on sähkökurssi.